Uusi viikko alkakoon.

Jos on olemassa luova aivopuolisko niin minulla se on vielä unessa. Työpäivä alkoi tänään klo 8 tuotantohommilla. Valmistaudun kohta lähtemään työhuoneelle, jossa jatkuu jo viime viikolla aloitettu nukenrakennus. Ennakoin, että päivästä on tulossa melko tuskaisa. Viime viikko meni leppoisasti seuraavia hommia tehdessä: nuken luurangon tuunausta, paperimassausta ja lateksin valua kipsimuottiin. Ajattelin esimerkiksi että: "Luovuus on tosiaan niin kuin lihas. Selkeästi omani on vahvistumassa." "Tottakai voin uusiokäyttää tämän 2000-luvun alkupuoliskolla rakentamani nukenluurangon. Testaan sillä aluksi idean toimivuutta ja rakennan sitten tarvittaessa uuden kropan, jos tämä ei toimi.""En oikeastaan vielä hahmota miksi olen tekemässä niin monta eri versiota samasta päästä, mutta ei se haittaa. Palaset varmasti loksahtavat kohdilleen." Aivojen kyseenalaistava ominaisuus oli ilmeisesti lomalla. Tänä aamuna ajatukset ovatkin sitten olleet ihan eri luokkaa, tyyliin: "Tämä ei toimi! Ei taatusti. Karmean näköistä jälkeä." Johtuu varmasti myös siitä, että tällä viikolla pitäisi tehdä joitakin teknisiä päätöksiä.